• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Heinjoki
Heinjoki kartallaHeinjoki sijaitsi Karjalan kannaksen pohjoisosassa Viipurin itäpuolella, 33 kilometriä silloisen lääninsä pääkaupungista itään. Pitäjän pohjois- ja eteläosa erosivat luontonsa puolesta hyvin selvästi toisistaan. Niiden rajan muodostivat Äyräpäältä Ristseppälään ja kirkonkylän läpi Kaltoveteen kulkeva vesistöreitti. Eteläinen puoli oli melko tasaista, mäntyä ja kuusta kasvavaa metsämaata, jossa kallioperusta oli vain harvoissa paikoissa näkyvissä. Pohjoispuoli oli puolestaan epätasaista, sekametsävaltaista kumpuilevaa maata, jossa siellä täällä pisti esiin matalia kallioita.

Heinjoella ei ollut merkittävää teollisuutta, teollista toimintaa edustivat muutamat sahat ja myllyt.  

Maanviljelystilatkin olivat suhteellisen pieniä. Peltoalaa tosin kasvatettiin lisää itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä lähes 2000 hehtaaria , mikä merkitsi noin 67 %:n lisäystä.Vesiperäisiä maita kuivatettiin Karjalassa olon viitenä viimeisenä vuosikymmenenä 2100 hehtaaria.

Oman, myös taloudellisen, lisänsä Heinjoen elämään antoivat venäläinen ja viipurilainen huvila -asutus, kumpikin omana aikanaan. Kuitenkin paikallisia ansaitsemismahdollisuuksia oli niin vähän, että muuttoliike Viipurin oli kasvamaan päin.

Lahjoitusmaajärjestelmän haitat 1700-luvulla tulivat selvästi ilmi myös Heinjoella Ristseppälän hovin alaisuudessa, tosin lievempänä kuin monessa muussa Kannaksen pitäjässä. Tämän hovin, johon kuuluivat Paakkola Muolaasta ja Heinjoen itäosa eli Pihkalan, Pirilän, Ristseppälän sekä Rättölän kylät kokonaisuudessaan, hankki 1830-luvun lopulla asessori ja kapteeni Reinhold Grotenfelt itselleen. Hänen hallinnassaan alueet olivat vuoteen 1890, jolloin valtio osti tilan. Perintökirjat talonpojat saivat vasta 1915-1917 yhteensä 164 itsenäiselle tilalle.

Heinjoki oli Muolaan yhteydessä aina vuoteen 1868 saakka, jolloin perustettiin oma seurakunta. Tosin lopullinen irtautuminen tapahtui vaikeitten erimielisyyksien takia vasta 1889. Viimeinen 1869 pidetty pitäjänkokous valmisti tietä kuntauudistukselle, jota ryhdyttiin toteuttamaan mainitusta vuodesta lähtien.

Muolaan kappeliseurakuntana Heinjoki oli ollut vuodesta 1843. Kirkko täällä oli todennäköisesti ollut jo 1600-luvulla. Viimeinen punatiilinen kirkkorakennus valmistui 1881. Sen oli suunnitellut tunnettu viipurilaissyntyinen arkkitehti Jac. Ahrenberg. Tyyliltään rakennus edusti 1800-luvun loppupuolella suosittua tyylisuuntaa, jonka ihanteina olivat gotiikasta peräisin olevat muodot. Ensimmäinen kunnan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1874 Lahdenperässä.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982