• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Seiskari
Seiskari kartallaSeiskari, Suomenlahden ulkosaari, sijaitsee 35 kilometriä Koivistolta ja 22 kilometriä eteläisestä Inkerin rannikosta. Asutus keskittyi yksinomaan pääsaaren länsirannalle, missä olivat saaren kolme kylää. Asukasmäärä vaihteli 600-850 välillä tässä aikoinaan Suomen tiheimmin asutussa maalaiskunnassa. Talvisaikaan väestömäärä lisääntyi mantereen lähipitäjien ja toisten ulkosaarten hylkeenpyytäjien ja kalastajien kerääntyessä saarelle.

Merenkulku ja kalastus olivat tärkeimmät elinkeinot. Kalastusta harjoitettiin kelirikkoja lukuun ottamatta ympäri vuoden Kauppamatkoilla ennen ensimmäistä maailmansotaa käytiin usein Pietarissa, Narvassa ja Inkerin rannikolla.

Myöhemmin olivat kauppapaikkoina ennen talvi- ja jatkosotaa Koivisto, Viipuri ja Etelä-Suomen rannikkokaupungit. Seiskarin merimiehet liikkuivat ahkerasti valtamerilläkin. Monet heistä olivat käyneet Australiassa, Japanissa ja Amerikassa asti.

Myös matkailun kehittäminen tuotti tulosta. Kesävieraitten määrä kasvoi niin, että vuonna 1939 heitä oli jo 821 henkeä kun vierailijoita viisi vuotta aiemmin oli ollut vain 320.

Seiskarilaiset olivat erittäin omavaraisia. He valmistivat itse talonsa, huonekalunsa, taloustarvikkeensa, kutoivat verkkonsa, tekivät hylkeennahasta kenkänsä, talvitakkinsa ja turkkinsa.

Hallinnollisesti Seiskari kuului muiden ulkosaarten tavoin Rannan kihlakuntaan. 1500-luvulla se oli kuulunut Äyräpään kihlakuntaan ja Viipurin linnan veronalaisuuteen. Seiskarikin koki lahjoitusmaakauden rasitukset Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla. Myöhemmin se oli Lavansaaren tavoin Koiviston yhteydessä, josta erottuaan muodostui itsenäiseksi kunnakseen 1903.

Seurakunta Seiskariin perustettiin 1896 ja viimeisin kirkko rakennettiin puusta vuonna 1878 inkeriläisen talonpojan Jaakko Kodessavan johdolla. Vuonna 1767 myöskin puusta rakennettu Vanhakirkko luovutettiin myöhemmin Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Se on kuusikulmainen pieni kappeli, läpimitaltaan vain 9 metriä.

Seiskariin saatiin oma kansakoulu 1891.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982
Seiskari : kotiseutukirja, Helsinki : Seiskari-seura ry, 1992