• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Säkkijärvi
Säkkijärjvi kartallaSäkkijärven pitäjä oli Etelä-Karjalassa Kymenlaakson-Salpausselän-Viipurin-Suomenlahden välisellä alueella. Se jakautui luontonsa puolesta kahteen verraten jyrkästi toisistaan eroavaan osaan, loivakaarteiseen tai melkein tasaiseen irtainten maalajien peittämään eteläiseen rantaseutuun ja kumpuilevaan pohjoiseen osaan. Erikoisen piirteen maisemalle antoivat myös mereen pistävät kapeat niemet ja kaakkoiskulman harva saaristo.

Säkkijärven historiallisiin vaiheisiin vaikutti monin tavoin Viipurin läheisyys. Suuri rantatie kulkiessaan Turusta Viipuriin Säkkijärven kautta antoi myös omat piirteensä pitäjän elämään samoin kuin sijainti Suomenlahden rannikolla.

Rannikkoseudut näillä main saivat vakituista asutusta todennäköisesti vasta 1200-luvun loppupuolella. Säkkijärven asutus oli laajentunut 1500-luvun alussa niin, että sen kaikki kylät olivat jo silloin olemassa. Viipurin pitäjän kappelina Säkkijärvi mainitaan 1541 ja omaksi seurakunnakseen se tuli 1571. Paikkakuntana Säkkijärvi esiintyy lähteissä jo vuonna 1396.

Uuden kunnallisasetuksen (1865) edellyttämä siirtyminen kunnanhallintoon, jossa kunta erotettiin seurakunnasta, tapahtui Säkkijärvellä ripeämmin kuin monessa muussa pitäjässä. Jo vuonna 1866 tehtiin järjestelyjä kunnallisen toiminnan aloittamiseksi ja kuntakokous pidettiin ainakin jo seuraavana vuonna. Sen sijaan kansakoulun tarpeellisuudesta käytiin Säkkijärvelläkin tuohon aikaan melko tyypillinen pitkällinen kamppailu.

Ensimmäinen kansakoulu saatiin avatuksi vuonna 1881. Säkkijärvellä toimivat myös mies- ja naiskotiteollisuuskoulut sekä keskiasteen yhteiskoulu.

Säkkijärvi oli olemukseltaan varsinaisesti maatalouspitäjä ilman huomattavaa teollista toimintaa. Merkittävän lisän viljelysmaihin olivat antaneet monet eri aikoina tehdyt järvien laskut ja soitten kuivatukset. Vuonna 1928 pitäjässä laskettiin olleen noin 30 pientä teollisuuslaitosta, joukossa suurin osa maatalouspitäjälle tyypillisesti myllyjä ja sahayrityksiä. Sen sijaan kotiteollisuustöinä tehtiin mm. puuastioita ja säkkijärveläinen vene oli tunnettu hyvänä soutuveneenä koko etelärannikolla. Pitäjäläiset olivat myös ahkeria merenkulkijoita ja laivojen rakentajia. Melkein kaikki laivat rakennettiin kotirannoilla.

Säkkijärven kirkkoC. L. Engelin suunnittelema Säkkijärven viimeisin harmaasta kivestä rakennettu kirkko valmistui vuonna 1833 kolmevuotisen rakennustyön jälkeen. Tämän suuren ja vaikuttavan rakennuksen sisätilojen yksityiskohdat edustivat samaa ajankohdalle ja tekijänsä töille ominaista empire-tyyliä kuin sen ulkoisetkin muodot.

Sotien seurauksena Säkkijärvestä jäi Suomen puoleiseksi osuudeksi 43,9 km2 eli 8,9 % koko pitäjästä. Säkkijärvi kuului niihin viiteen osittain luovutettuun kuntaan, jotka lakkautettiin pian jatkosodan jälkeen kyseisten kuntien uudelleen järjestelyissä. Niinpä vuonna 1946 Säkkijärven jäljelle jääneet alueet liitettiin Miehikkälään ja Ylämaahan.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982