• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Vahviala
Vahviala kartallaVahviala oli Viipurinlahden länsipuolella Viipurin maalaiskunnasta eronnut kunta. Se perustettiin pian maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921.

Pitäjän maaseudulle olivat tunnusomaisia monet kartanot, kuten Rokkalanjoen alueella Hovinmaan ja Rokkalanjoen kartanot ja Tervajoen kartano. Monet Vahvialan kartanot ja tilat olivat venäläisten lahjoitusmaakauden perua 1700-luvulta, eräät puolestaan kuten Tervajoki olivat peräisin jo 1600-luvulta Ruotsin vallan aikaiselta läänitysajalta. Vahviala oli tyypillistä pienviljelijäseutua. Itsenäisiä viljelmiä 1930-luvulla kunnassa oli kaikkiaan 661, joista yli 20 peltohehtaarin tiloja oli 27 ja alle 10 hehtaarin 509.

Uudisraivausta Vahvialassakin tehtiin niin, että viimeisenä vuosikymmenenä vuoteen 1939 mennessä viljelty pinta-ala lisääntyi 1102 hehtaarilla.

Maatalouden lisäksi Vahvialassa oli vahvaa teollisuustoimintaa. Kunnassa toimi suurehkoja yrityksiä, joiden olemassa oloon vaikuttivat vanhat teollisuusperinteet Vanhan Suomen ajoilta asti, suhteellisen hyvät liikenneyhteydet ja Viipurin läheisyys. Merkittävimpiä olivat: Rokkalanjoen kaakelitehdas, Karjalan Puuteollisuus Oy, Nurmen Saha Oy, johon kuuluivat mm.saippuatehdas ja sahalaitos, Hovinmaan paperitehdas, Oy Nurmi Ab, johon kuului sulfiittiselluloosatehdas ja jossa valmistettiin kuuluisia Nurmis-luistimia sekä Oravan Tehtaat Oy, joka oli maan suurin matkalaukkutehdas. Ammattiryhmätilasto 1930-luvulta osoittaakin selvästi teollisuuden tärkeää ja suurta osuutta Vahvialan elinkeinoelämässä. Maanviljelijöitä oli 52 % , teollisuus- ja muuta työväestöä 37 % sekä rautatieläisiä, virkamiehiä, opettajia ja kauppiaita 7,5 %.

Vahvialan seurakunta oli perustettu valtioneuvoston päätöksellä 1919 aloittamaan toimintansa vuoden 1920 alusta. Silloisen kunnallislain mukaan oli ensin perustettava seurakunta ja sen jälkeen järjestettävä alueelle kunnallishallinnon edellyttämät elimet ja toimet. Seurakunnalle ryhdyttiin rakentamaan välittömästi kirkkoa ja se valmistuikin nopeasti. Kirkko vihittiin käyttöönsä marraskuun lopulla vuonna 1920.

Vahviala kuului niihin muutamiin kuntiin, joista vain varsin pieni osa jäi alueluovutuksessa Suomen puolelle, Vahvialasta noin 1600 hehtaaria. Suomelle jäänyt osa liitettiin vuonna 1946 Ylämaahan ja Lappeeseen.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982