• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Hiitola

Hiitola kartallaHiitola oli Laatokan rannikkopitäjä. Naapureina pohjoisessa olivat Kurkijoki, Parikkala ja Simpele, lännessä Rautjärvi ja etelässä Kaukola.

Luterilainen seurakunta Hiitolaan oli syntynyt varhain, 1580-luvulla. Hiitolan puinen kirkko valmistui jo 1795. Se oli tasavartinen ristikirkko ja samantapaista kansanomaista tyyliä kuin aikansa Käkisalmen, Johanneksen ja Sakkolan kirkot. Ortodoksisella Tiurulan seurakunnalla oli oma Lounatjoelta siirretty puinen kirkkonsa vuodesta 1922. Se sijaitsi korkealla rantakalliolla kirkonmäellä samalla paikalla, missä oli ollut kaksi 1910-luvulla palanutta kirkkoa.

HiitolaaSuurin osa Hiitolaa lahjoitettiin jo lahjoitusmaakauden alkuvaiheissa 1726 ja vuoden 1827 maakirjan mukaan iso osa kylistä eli edelleen samoissa olossa. Hiitolasta oli tosin ollut suuria alueita lahjoitettuina jo 1600-luvulla Ruotsin vallan aikana, joten pitäjän siirryttyä Venäjän haltuun, oli tilanne oikeastaan suoranaista jatkoa aiempaan. Vuonna 1873 valtio aloitti tilojen lunastustoiminnan.
Tämän seurauksena Asilan, Pukinniemen, Laurolan ja Tiurulan hovien maistakin tuli yli kolmesataa itsenäistä tilaa. Mainittujen hovien kantatiloista muodostuneet kartanot säilyivät eri omistajilla noin 500-700 hehtaarin suuruisina aina viimeisiin sotiin saakka.
Pitäjä oli tyypillistä pienviljelysseutua, 2-25 hehtaarin viljelmiä oli esim. vuonna 1910 lähes 80 %. Peltoala lisääntyi kuitenkin nopeasti ja 1930-luvulla Hiitolasta oli kehittynyt jo ylituotantoalue. Vauhtia tähän oli antanut talonpoikien vapautuksen jälkeen alkanut voimakas, erityisesti Viipurin maanviljelysseuran tekemä, valistustyö. Kurkikijoen maamiesopistolla oli myös oma vaikutus naapuripitäjänsä maatalouden menestykseen. Kaiken perustana olivat tietenkin hyvät viljelylle sopivat luonnonolosuhteet: hedelmällinen savimultamaa ja Laatokan äären edullinen ilmasto. Erityisen reheviä olivat viljelykseen otetut entiset merenpohjasavikot Laatokan ja sisävesien rannoilla sekä jokivarsissa.

Hiitolan asukkaista suurimman osan saatua toimeentulonsa maanviljelystä, jäi teollisuustoiminta melko vähäiseksi. Varhaisin teollisuuslaitos muutamia myllyjä lukuun ottamatta lienee Pekonlahteen vuonna 1865 perustettu höyrysaha. Pekonlahdesta kehittyi sitten vuosikymmenien varrella todellinen teollisuuskeskus. Sahan lisäksi siellä toimi laivatelakka. "Pekonlahden ruukki" antoi parhaimpina aikoinaan työtä noin neljällesadalle ihmiselle. Muita pitäjässä olleita yrityksiä olivat mm. Hiitolan nahkatehdas, Marjakosken saha ja Sahakosken sähkölaitos.

Kunnallinen toiminta Hiitolassa alkoi todennäköisesti 1870-luvun alussa, ja ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1871 Vaavojan vauraassa kylässä, jota joidenkin mielestä voitiin pitää jopa Hiitolan Ateenana. Ei siis ollut sattumaa, että Vaavojassa sai alkuna myös Hiitolan nuorisoseuratyö vuonna 1890.

Hiitolalaisia koko Suomessa tunnettuja kulttuuripersoonia ovat olleet mm. kotiseudustaan lämpimästi kirjoittanut Eeva Kilpi ja jo edesmennyt maailmankuulu bassolaulaja Martti Talvela.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982
Iso tietosanakirja 4, Helsinki : Otava, 1932