• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Koiviston maalaiskunta
Koiviston maalaiskunta kartallaKoiviston maalaiskunta sijaitsee Karjalan kannaksen lounaisosassa. Siihen kuului mannermaata, Vatnuorinniemi ja Pullinniemi sekä Pullinniemen suuntainen Koiviston saaristo. Tärkeimmät saaret olivat Koivusaari, Piissaari ja Tiurinsaari.

Koiviston vanhin nimi on lähteissä säännöllisesti ollut muodossa Biörkö, Bircö tai Bercö. Tästä on saatu suomenkielinen muoto Koivisto. Nimi liittyy myös skandinaaviseen Birka-nimistöön. Viikinkiajan tärkeimpiä tukikohtia oli Birka Ruotsissa Mälarin rannalla. Ilmeistä on, että Koivisto on saattanut saada nimensä aution rannikon edustalla purjehtineilta viikingeiltä jo ennen kiinteää asutusta, joka alkoi vakiintua alueella 1200-luvulla.

Koivisto mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1268 saksalaisten ja novgorodilaisten välisessä kauppasopimuksessa hansakaupan ajoilta.

Koiviston koko elämä oli kiinni meressä ja merenkulussa. Jo 1500-luvulla Kustaa Vaasan aikana Koiviston laivasto oli maan suurimpia ja merenkulku oli hallitseva elinkeino 1900-luvulle asti. Vielä vuonna 1901 merenkulun palveluksessa olevan väestön osuus oli suurempi kuin missään toisessa Suomen maalaiskunnassa. Laivanrakennuksen lisäksi myös kalastus oli monella joko pää- tai tärkeä sivuelinkeino. Vaikka Koiviston peltoala kasvoi huomattavasti 1920-1930 -luvuilla olivat erittäin pienet maatilat Koivistolla kuitenkin yleisiä, joten lisäansiot olivat tarpeen.

Koivisto oli katolisena aikana 1540-luvulla erillinen Viipurin kappeli. Itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli 1575. Viimeisin kirkko valmistui 1904 arkkitehti Johan Stenbäckin suunnittelemana ja urakoimana. Se oli ristinmuotoinen, punertavaa graniittia, penkit ja saarnastuolit punertavaa honkaa.

Kunnallishallinto ja sen edellyttämät toimet alkoivat Koivistolla 1869. Ensimmäinen kansakoulu pääsi alkuun vuotta myöhemmin Kotterlahdessa ja keskikouluna toiminut Koiviston Yhteiskoulu 1922. Koiviston merenkulun kokonaiskuvaan liittyi merimieskoulu toimiminen siellä vuosina 1907-1918.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982