• Etusivu
  • Pitäjät
  • Kyläluettelo
  • Kirjallisuusluettelo
  • Linkit
Lähetä sivu
Tulosta sivu
Bookmark and Share
Valkjärvi
Valkjärvi kartallaValkjärvi sijoittui Karjalan kannaksella tärkeimmän vesiväylänsä Vuoksen eteläpuolelle. Rajanaapureina lännessä Muolaa, pohjoisessa Vuoksela ja Sakkola, idässä Rautu ja etelässä Kivennapa.

Pähkinäsaaren (1323) ja Stolbovan (1617) rauhojen välisenä aikana Valkjärvi oli kolme vuosisataa rajapitäjänä, josta oli omat vaikeat seurauksensa. Itsenäiseksi pitäjäksi ja seurakunnaksi Valkjärvi muuttui vuonna 1738. Sitä ennen se oli kuulunut Muolaaseen ja oli mainittu kappelina jo vuodesta 1648.

Suurin osa Valkjärveä oli jo 1720-luvulla joutunut kahden lahjoitusmaahovin Veikkolan ja Uosukkalan isäntien haltuun.

Talonpoikiin kohdistuneet häädöt ja oikeuksien loukkaukset johtivat Veikkolassa vuonna 1837 väkivaltaisiin yhteenottoihin Tarpilan ja Puikkolan kylien asukkaiden ja hovinvoudin kasakkajoukkojen välillä. Lopputuloksena oli talonpoikien tappio ja olojen jatkuminen ennallaan kunnes Suomen valtio lunasti Veikkolan (1875) ja Uosukkalan (1887) lahjoitusmaat. Itsenäisiksi viljelijöiksi jälleen tulleet lampuodit saivat perintökirjat 1900-luvun alussa. Muistomerkki lahjoitusmaatalonpoikien elämälle ja oikeustaistelulle pystytettiin 1930-luvulla.

Valkjärvelle kehittyi tärkeäksi ja tunnusomaiseksi kiesi-, kärri- ja rekiteollisuus, joiden tekotaito siirtyi isältä pojalle. Taitojen kantaisänä pidetään Nurmijärven kylästä kotoisin ollutta Tuomas Aataminpoika Ryyppöä (1782-1852). Muita kuuluisia tämän käsiteollisuuden taitajia olivat mm. Koirasen, Rattaan ja Äikkään suvut. Työreet ja kärrit menivät hyvin kaupaksi Pietarin suunnalla jo 1800-luvun alkupuolella.

Maamiesseura Valkjärveen perustettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa ja maatalous kehittyikin voimakkaasti parinkymmenen vuoden aikana ennen viimeisimpiä sotia. Pientilallisten pitkät työpäivät sekä koetoiminta ja neuvonta saivat aikaan hyviä tuloksia. Huomattava tulolähde saatiin myös puutarhaviljelystä ja Valkjärveä pidettiinkin yleisesti yhtenä Kannaksen parhaimpana hedelmäviljelyspitäjänä. Metsätalouden merkittävimmät yritykset olivat Nurmijärven saha ja Lamminpään puunjalostuslaitos.

Neljännen kirkon tuhouduttua kevään 1918 taisteluissa, valmistui Valkjärvelle uusi kirkko 1922. Tämän puisen kolmilaivaisen pitkäkirkon suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Alttaritaulu oli T. G. Tuhkasen maalaama "Jeesus ristillä".

Kovasta vastustuksesta huolimatta ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1878. Vastustajat olivat täällä, kuten monessa muussakin pitäjässä sitä mieltä, ettei kansakouluja tarvittu: ne tekevät kaikista herroja.

Pitäjän henkisen elämän tunnetuin edustaja on historioitsija J. M. Salenius, jonka Valkjärven pitäjänkertomus ja monet muut julkaisut käsittelevät mm. Viipurin läänin vaiheita.

LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982